المؤلفون: Esa Reunanen

المصدر: Media & Viestintä, Vol 45, Iss 4 (2022)

مصطلحات موضوعية: journalismi, polarisaatio, luottamus, uutismedia, Social sciences (General), H1-99, Communication. Mass media, P87-96, Journalism. The periodical press, etc., PN4699-5650

الوصف: Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten luottamusta uutismediaan Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyaineiston avulla sekä suhteutetaan tehtyjä havaintoja yhteiskunnan poliittisesta polarisaatiosta ja journalismin asemasta käytyyn keskusteluun. Latent Class Analysis -menetelmää käyttäen muodostetaan neljä toisistaan eroavaa profiilia, joita luonnehtivat erilaiset arviot 14 suomalaisen uutismedian tai uutismediatyypin luotettavuudesta. Noin puolet vastaajista edustaa Luottavien profiilia, jossa kaikkia lueteltuja viestimiä/viestintyyppejä pidetään luotettavina. Vajaa kolmannes edustaa Valikoivien profiilia, jossa luottamus Yleisradioon ja päivälehtiin on suurempaa kuin luottamus iltapäivälehtiin ja ilmaisjakelulehtiin. Vastaajista 11 prosenttia edustaa Neutraalien profiilia, jossa uutismedioita ei tyypillisesti pidetä sen enempää luotettavina kuin epäluotettavinakaan ja 7 prosenttia Epäilevien profiilia, jossa tyypillisesti epäillään kaikkien lueteltujen uutismedioiden luotettavuutta. Luottamus ei näytä juurikaan kytkeytyvän odotuksiin journalismin tulkitsevasta roolista. Sen sijaan se liittyy hieman uutismedian käyttöön ja selvästi kokemukseen uutisoinnin oikeudenmukaisuudesta.

وصف الملف: electronic resource

Relation: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/125625; https://doaj.org/toc/2342-477X

URL الوصول: https://doaj.org/article/8412a61748444bc2977190f28842a84a

المؤلفون: Reunanen, Esa

المساهمون: Tampere University, Viestintätieteet

المصدر: Media & viestintä

مصطلحات موضوعية: luottamus, 6131 Teatteri, tanssi, musiikki, muut esittävät taiteet, journalismi, uutismedia, Artikkelit, polarisaatio

الوصف: Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten luottamusta uutismediaan Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyaineiston avulla sekä suhteutetaan tehtyjä havaintoja yhteiskunnan poliittisesta polarisaatiosta ja journalismin asemasta käytyyn keskusteluun. Latent Class Analysis -menetelmää käyttäen muodostetaan neljä toisistaan eroavaa profiilia, joita luonnehtivat erilaiset arviot 14 suomalaisen uutismedian tai uutismediatyypin luotettavuudesta. Noin puolet vastaajista edustaa Luottavien profiilia, jossa kaikkia lueteltuja viestimiä/viestintyyppejä pidetään luotettavina. Vajaa kolmannes edustaa Valikoivien profiilia, jossa luottamus Yleisradioon ja päivälehtiin on suurempaa kuin luottamus iltapäivälehtiin ja ilmaisjakelulehtiin. Vastaajista 11 prosenttia edustaa Neutraalien profiilia, jossa uutismedioita ei tyypillisesti pidetä sen enempää luotettavina kuin epäluotettavinakaan ja 7 prosenttia Epäilevien profiilia, jossa tyypillisesti epäillään kaikkien lueteltujen uutismedioiden luotettavuutta. Luottamus ei näytä juurikaan kytkeytyvän odotuksiin journalismin tulkitsevasta roolista. Sen sijaan se liittyy hieman uutismedian käyttöön ja selvästi kokemukseen uutisoinnin oikeudenmukaisuudesta.

وصف الملف: fulltext

URL الوصول: https://explore.openaire.eu/search/publication?articleId=doi_dedup___::2613947e59db1b84df56b5b0d32843ef
https://doi.org/10.23983/mv.125625

المؤلفون: Rainio-Niemi Johanna, Pankakoski Timo, Matilda Sorkkila, Ylisaukko-oja Saara, Hakosalo Heini, Sorsa Ville-Pekka

المصدر: University of Jyväskylä

مصطلحات موضوعية: kriisit, polarisaatio (yhteiskuntatieteet), poliittinen päätöksenteko, demokratia, luottamus, eriarvoisuus, COVID-19, yhteiskunnalliset vaikutukset, pandemiat

الوصف: Pandemiakriisin jälkihoidossa tulee kiinnittää huomiota vastavirtanäkemysten ja hiljaisten äänten esiin tuomiseen. Täytyy tunnustaa avoimesti, että kaikki ei ole sujunut yksilön kannalta reilusti. Kansalaisten on näin helpompi hyväksyä se, että kaikki päätösten ikävät seuraukset eivät ole epäonnistumisia, kirjoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ryhmä. nonPeerReviewed

وصف الملف: application/pdf; fulltext

URL الوصول: https://explore.openaire.eu/search/publication?articleId=dedup_wf_001::d6c55b67759096426c77f39e817a9f0a
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210124848

المؤلفون: Katja Mäkinen, Miika Salo

المصدر: Politiikka

مصطلحات موضوعية: tieto, julkinen keskustelu, presidentinvaalit, sosiaalinen media, poliittinen osallistuminen, sananvapaus, joukkoviestimet, Yhdysvallat, mediakritiikki, populismi, polarisaatio (yhteiskuntatieteet), hybridimedia, luottamus, yhteiskuntakritiikki, Pääkirjoitukset, osallistuminen

الوصف: Vuoden ensimmäisessä Politiikka-lehden numerossa tarkastelu suunnataan luottamukseen, epäluottamukseen, osallistumiseen ja tietoon.

وصف الملف: application/pdf; fulltext

URL الوصول: https://explore.openaire.eu/search/publication?articleId=doi_dedup___::f78143dca00f53e70dc774cec70f1f2b
https://doi.org/10.37452/politiikka.107213

المساهمون: Koivunen, Anu, Ojala, Jari Ojala, Holmén, Janne

مصطلحات موضوعية: yhteiskuntakehitys, Pohjoismaat, talouspolitiikka, international relations, finance, uhat, economics, geopolitiikka, humanities, business and industry, talouskasvu, Nordic countries, polarisaatio (yhteiskuntatieteet), hyvinvointivaltio, yhteiskuntapolitiikka, luottamus, sosiaaliset instituutiot, politics, tulevaisuus, social sciences

الوصف: The Nordic Model is the 20th-century Scandinavian recipe for combining stable democracies, individual freedom, economic growth and comprehensive systems for social security. But what happens when Sweden and Finland – two countries topping global indexes for competitiveness, productivity, growth, quality of life, prosperity, and equality – start doubting themselves and their future? Is the Nordic Model at a crossroads? Historically, consensus, continuity, social cohesion, and broad social trust have been hailed as key components for the success and for the self-images of Sweden and Finland. In the contemporary, however, political debates in both countries are increasingly focused on risks, threats, and worry. Social disintegration, political polarization, geopolitical anxieties, and threat of terrorism are often dominant themes. This book focuses on what appears to be a paradox: countries with low income differences, high faith in social institutions, and relatively high cultural homogeneity becoming fixated on the fear of polarization, disintegration, and diminished social trust. Unpacking the presentist discourse of "worry" and a sense of interregnum at the face of geopolitical tensions, digitalization, and globalization, as well as challenges to democracy, the chapters take steps back in time and explore the current conjecture through the eyes of historians and social scientists, addressing key aspects of and challenges to both the contemporary and future Nordic Model. In addition, the functioning and efficacy of the participatory democracy and current protocols of decision-making are debated. This work is essential reading for students and scholars of the welfare state, social reforms, and populism, as well as Nordic and Scandinavian studies. peerReviewed

وصف الملف: application/pdf; fulltext

URL الوصول: https://explore.openaire.eu/search/publication?articleId=od______1222::fc5bcaf1a86d356664dadde42695f144
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202104202435