Koronaepidemia ja sen rajaamistoimet ovat vaikuttaneet monin tavoin väestön terveyteen ja hyvinvointiin, ja monien haitallisten vaikutusten on arveltu kasaantuneen heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin väestöryhmiin. Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella koronaepidemian vaikutuksia elintapoihin ja arkielämään eri koulutusryhmissä. Tutkimus perustuu satunnaisesti valittujen 30–69 –vuotiaiden henkilöiden antamiin vastauksiin THL:n kolmessa aikuisväestöä edustavassa väestötutkimuksessa: Koronaepidemian serologinen väestötutkimus (n=3772), FinSote 2020 –tutkimus (n=10847) ja FinTerveys 2017-seurantatutkimus (n=3696), joiden tiedonkeruu on toteutettu aikavälillä huhtikuu 2020 ja maaliskuu 2021. Tulosten perusteella koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset elintapoihin ja arkielämään ovat moninaisia, mutta erityisesti elintapojen osalta pitkälti samanlaisia eri koulutusryhmissä. Työmatkaliikunta väheni erityisesti ylimpään koulutusryhmään kuuluvilla, mitä selittänee etätyön yleistyminen. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat raportoivat myös sosiaalisissa suhteissa tapahtuneita kielteisiä muutoksia alimpaa koulutusryhmää yleisemmin. Taloudelliset haasteet olivat sen sijaan yleisempiä alimmassa koulutusryhmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta epäsuotuisat muutokset arkielämässä ja elintavoissa saattavat pitkällä aikavälillä heijastua lisääntyneenä sairastavuutena ja kansanterveyden yleisenä heikkenemisenä. On myös mahdollista, että epidemia pitkittyessään entisestään kärjistää sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja, mikäli tuloerot kasvavat ja työelämämuutokset ovat eri suuntaisia eri väestöryhmissä. Jotta mahdolliset terveyden ja hyvinvoinnin kannalta epäsuotuisat kehityskulut voidaan havaita ajoissa ja tunnistaa ne väestöryhmät, joissa riski epäsuotuisalle kehitykselle on lisääntynyt, ajankohtainen, luotettava tieto epidemian vaikutuksista on välttämätöntä.
