Tutkimuksessa selvitän vihan kohteeksi joutumisen vaikutusta toimittajan turvallisuuden kokemukseen. Tutkin sitä, miten häirintä vaikuttaa toimittajan yksityiselämään ja yhteisöihin hänen ympärillään. Analysoin aineistoa inhimillisen turvallisuuskäsityksen näkökulmasta. Olen kiinnostunut siitä, määritteleekö toimittaja kokemaansa uhkaa henkiseksi vai fyysiseksi ja miten nämä kaksi vaikuttavat toisiinsa. Aineistoni koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutin 11.2019 – 11.2020 välisenä aikana. Jokainen haastateltu on tunnettu journalisti, joka on joutunut kohtaamaan vihaa työssään. Toimittajat esiintyvät tutkimuksessa nimettöminä. Vihaa heitä kohtaan on osoitettu eniten internetissä, mutta joillakin on kokemuksia myös fyysisestä uhkasta. Analysoin haastatteluja kahdella eri tavalla, jotka tukevat toisiaan. Häirinnän vaikutuksia selvitän soveltaen Pauli Niemelän mallia laajenevan turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikosta. Lisäksi ristivalotan aineistoa teemoittelemalla. Tutkimuksessa selvisi, että vihan kohteeksi joutumisella on vaikutuksia useille elämänalueille. Tilanne saa aikaan varautuneisuutta sekä henkilön yksityiselämässä että työyhteisössä. Vihakampanjan kohteeksi joutuneilla yleinen tunne on yksinäisyys. Rankimmissa uhkan kokemuksissa henkilö joutui muuttamaan asuinpaikkaansa ja elinpiiriään. Pysyvillä lähisuhteilla sekä ymmärtäväisellä työyhteisöllä on merkitystä turvallisuuden tunteen säilymisessä.
