| الوصف: |
Elokuussa 2022 silloinen Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) joutui juhlintakohun keskelle, kun hänestä levisi yksityiseksi tarkoitettuja kuvia ensin sosiaaliseen mediaan ja sitä kautta perinteisiin medioihin. Uutisointi herätti keskustelua niin siitä, mikä on pääministerille sopivaa käytöstä kuin median toiminnastakin. Yksityiseksi tarkoitetut kuvat levisivät sosiaalisessa mediassa ja sen jälkeen nopeasti eri medioissa. Kohussa kiinnostavaa oli erityisesti julkisen ja yksityisen rajan hämärtyminen. Esiin nousivat kysymykset siitä, onko julkisessa työssä toimivan pääministerin vapaa-aika yksityistä aikaa, ja miten tuota vapaa-aikaa olisi sopivaa viettää. Toisaalta keskustelu kohdistui siihen, onko pääministerin vapaa-ajan vietto uutiskynnyksen ylittävä asia. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, miten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kohusta uutisoivat, ja millaisia diskursseja kyseisten lehtien aihetta käsittelevissä jutuissa oli havaittavissa. Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Millaisin puhetavoin yksityisestä ja julkisesta puhutaan jauhojengi-kohua käsittelevissä jutuissa? ja 2) Miten Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yksityistä ja julkista käsittelevät diskurssit eroavat toisistaan? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui 51 uutisartikkelista, joista 14 oli julkaistu Helsingin Sanomissa ja 37 Ilta-Sanomissa aikavälillä 17.8.2022—24.8.2022. Aineisto koostui uutisjutuista, jotka liittyivät suoraan Sanna Marinin niin kutsuttuun jauhojengikohuun. Tekstit käytiin läpi ensin jaotellen ne pääasiallisten aiheidensa mukaan 12 eri teemaan. Tämän jälkeen tutkin diskurssianalyysin keinoin, millaisin puhetavoin Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa kyseisestä kohusta puhutaan. Tämän perusteella muodostui seitsemän jutuissa vallitsevaa diskurssia, jotka olivat raportoimisen diskurssi, selittämisen ja taustoittamisen diskurssi, vaikenemisen ja neutraaliuden diskurssi, rauhoittelemisen diskurssi, luottamuksen ja empaattisuuden diskurssi, epäluottamuksen diskurssi sekä turhautumisen diskurssi. Helsingin Sanomien jutut oli julkaistu politiikkaosastolla, kun taas Ilta-Sanomilla oli aiheesta juttuja politiikan uutisten lisäksi kotimaa- ja viihdeosastoilla. Ilta-Sanomien viihdeuutiset kertonevat siitä, että kohulla nähtiin olevan viihdearvoa ja sen uskottiin kiinnostavan ihmisiä. Helsingin Sanomilla ei kuitenkaan ole verkossaan ollenkaan viihdeosastoa, mikä voi vaikuttaa siihen, että kaikki aineiston kohu-uutiset oli julkaistu politiikan uutisina. |
