دورية أكاديمية
Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa?
| العنوان: | Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? |
|---|---|
| المؤلفون: | Arto Nevala, Kimmo Isotalo, Hannu Itkonen |
| المصدر: | Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat, Vol 20, Iss 3 (2020) |
| بيانات النشر: | Historiallinen yhdistys, 2020. |
| سنة النشر: | 2020 |
| المجموعة: | LCC:History (General) and history of Europe LCC:History (General) |
| مصطلحات موضوعية: | urheilu, jääkiekko, jalkapallo, yhteiskunta, muutos, History (General) and history of Europe, History (General), D1-2009 |
| الوصف: | Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa. Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilanteeseen johtaneen kehityksen kolmeen aikakauteen, jotka kiinnitämme suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen, liikuntakulttuurin muutokseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön murrokseen. Jääkiekko ja jalkapallo kehittyivät ensimmäisessä vaiheessa 1960-luvulle asti samantyylisesti ja lajien toiminta oli monilta osin hapuilevaa ja vaatimatonta. Jääkiekon irtiotto muihin lajeihin ajoittui kahteen toisen maailmansodan jälkeisen Suomen isoon rakennemuutokseen. 1960- ja 1970-luvuilla jääkiekko hyödynsi teollistumisen ja palveluistumisen, vaurastumisen, kaupungistumisen sekä kulutusyhteiskuntaan siirtymisen luoman uuden urheilukulttuurisen potentiaalin parhaiten. Se kehitti harrastusoloja, ammattimaisti ennakkoluulottomasti toimintaansa ja loi modernisoituvaan yhteiskuntaan sopineen konseptin. Näin jääkiekko oli hyvässä kunnossa, kun vanhojen rakenteiden purkautuminen ja markkinallistuminen muuttivat Suomea 1990-luvulta lähtien. Lajin toimintamekanismit vastasivat jo monelta osin uuden ajan vaatimuksia. Lisäksi urheilun järjestökentän sekasorto ja kansainvälinen menestys vahvistivat jääkiekon asemaa. Näin laji onnistui toistamiseen hyödyntämään yhteiskunnallisen muutoksen luoman uudenlaisen tilanteen ja tekemään eroa muihin lajeihin, myös jalkapalloon. |
| نوع الوثيقة: | article |
| وصف الملف: | electronic resource |
| اللغة: | Finnish French |
| تدمد: | 1458-1396 |
| Relation: | https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/94378; https://doaj.org/toc/1458-1396 |
| DOI: | 10.37449/ennenjanyt.94378 |
| URL الوصول: | https://doaj.org/article/1fe83e1df6f64df6aa80bdca79129238 |
| رقم الأكسشن: | edsdoj.1fe83e1df6f64df6aa80bdca79129238 |
| قاعدة البيانات: | Directory of Open Access Journals |
Full Text Finder | تدمد: | 14581396 |
|---|---|
| DOI: | 10.37449/ennenjanyt.94378 |